Lemmikkitarha: Lentokentällä, lentokentältä, lentokentälle

Lentokenttäalue alkaa olla jo toinen kotimme. Tänään siellä hoidettiin vienti- ja tuontitoimintaa. Koirien, kuinkas muuten.

Jos poikanen jo osaisi puhua, hän varmaan tänään olisi kysynyt, että "minne nyt lähdetään?". Kuukauden sisällä ollaan oltu lentokentällä neljä kertaa.

Kuskasin ystävääni jo toistamiseen Finnairin Cargoon. Kävimme kuukausi sitten jo kääntymässä lentokentällä saman pennun kanssa. Tuolloin cargo soitti juuri lentokentälle kääntyessämme, että Englanti ei ota ystäväni kasvattamaa koiraa vastaan.

Maahantuontimääräykset ovat helpottuneet valtavasti aiemmasta, mutta Englanti lyö edelleen kaikki muut maat laudalta nipotuksellaan. Heillä ei saarivaltiona ole monia sairauksia, mitä Euroopassa, joten he varjelevat niitä asettamalle tiukat ja ehdottomat maahantuontisäännökset. Koirat ja muut eläimet saavat saapua Englantiin vain cargolla, eli rahdilla, vaikka omistaja olisi samassa koneessa.

Koiran tulee lentää Heathrow:n lentokentälle. Rahti maksaa pikkukoiralta noin 350 euroa ja vastaanottajan pitää maksaa 250 puntaa vielä Englannin päässä. Mitään halpaa lystiä se ei siis ole. Eikä tapahdu vahingossa huomaamatta, sillä niin paljon tuskaa ja hikeä saa vuodattaa koiran lähdön eteen.

Papereita pitää täyttää jo lentoa varatessa. Passin sivut pitää lähettää Englantiin hyväksyttäväksi. Vain Finnair Cargo hyväksytään Suomesta tällä hetkellä, jos lähettäjä on yksityishenkilö. Muuten pitää olla huolintaliike hoitamassa lähtöä ja hintaa tulee lystille noin 800 euroa.

Koiran rabieksen pitää olla 21 päivää aiemmin vähintään annettu, mutta ei vuotta vanha. Tänään lähteneellä pennulla viimeksi matka katkesi siihen että sen saamaa rabiesrokote-merkkiä ei saanut antaa alle 12 viikkoiselle. Pentu oli saanut sen vähän ennen tuota ikää. Pennun epäonneksi kaikki muut valmisteet hyväksyttäisiin siinä iässä, mutta ei juuri tätä. Tätä ei tietysti oltu ohjeistettu DEFRAn (Englannin Eviraa vastaava viranomainen) sivuilla. Tämän tapauksen johdosta jatkossa on, siitä on nyt pidetty huolta.

Nyt toisella lähtöyrityksellä paperit hyväksytettiin jo meidän toimesta etukäteen Heathrown Animal Centerissä ja uudelleen vielä Finnair Cargon taholta. Mutta ette uskokaan, miten meille kävi, kun pääsimme rahtiterminaaliin? Finnairin virkailijat torppasivat boxin, jossa pentu oli lähdössä. Ulvahdin jo tuskasta, että ei ole totta! Ystäväni on kasvattanut koiria 40 vuotta ja ei missään nimessä laittaisi pentua liian pieneen boxiin. Mutta ei auta viserrys, kun virkailija jotain sanoo. Me lähdimme ostamaan uutta boxia ja minä laskin mielessäni kolmeen triljoonaan.

Tietysti oli kolmastoista päivä, mutta että onko tämän koiran tarkoitus koskaan mennäkään Englantiin? Tai ylipäätään mikä on sen kohtalo? Ensin oli nimittäin täysin mahdotonta saada tälle pentueelle rekisteripapereita milloin minkäkin liitteen puuttuessa Kennelliitosta ja väärästä informaatiosta johtuen. Ensimmäinen tuskahiki valui ja nippu rautalankaa kului siis jo tässä vaiheessa.

Vihdoin uudelle boxille näytettiin vihreää valoa. Juomakuppi kiinni oveen, oven kunnollisuuden tarkistus ja paperit teipillä boxiin. Pentu hetkeksi ulos boxistaan, boxin läpivalaisu ja uudelleen oven tarkastus. Pikkuinen mäyräkoira "Finn" olisi valmis lähtemään. Tätä kirjoittaessani olen juuri saanut tekstarin Englannista, että se on jo perillä ja kaikki hyvin. Oli siis tarkoitus, että se päätyi sinne.

Päivän ensimmäinen lentokenttärasti suoritettu ja yksi koira lähetetty maailmalle. Vatsa huutaen suuntasimme lounaalle ja hetkisen kuluttua ajaisimme uudelleen kentälle vastaan Norjasta tulevaa koiraa. Tämä mäyräkoira puolestaan on ollut Norjassa jalostuslainassa ja se tuli ihmisen kanssa lentokassissa. Tilanne siis paljon selkeämpi. Norja on EU:n ulkopuolinen maa ja koirasta pitää maksaa tullimaksut kun se viedään sinne tai ostetaan sieltä. Tämä koira palasi omistajalleen, joten tullimaksua ei tullut.

Vielä tämänkin tapaamisen hoidetuamme lähdimme undulaattikaupoille. Koska viimeviikkoinen onnettomuus vei Tuukalta kaverin, piti sille hankkia uusi. Nyt istuu Santtu häkissä Tuukan kanssa ja hyvin tuntuu menevän. Otan valoisalla parempia kuvia Santusta ja Tuukasta. Iloinen viserrys soi jälleen.