Silmätarkastuksessa ja vähän tulevaisuudessakin

Monella koiralla on silmät. Ja niillä pitää nähdä myös, vaikka hajuaisti toimii koiralla paljon paremmin.

Jalostuskoirille tehdään silmätarkastus vähän samoin, kuin meille ihmisille, jos haluaa ruveta ulkomuototuomariksi tai ajaa ajokortin. Sähkömieheksi ei myöskään pääse värisokea.

Per Axelsson tutkii cocerspanielin silmiä.

Koirilta etsitään erilaisia perinnöllisiä silmäsairauksia, kuten etenevää verkkokalvon surkastumaa (PRA), kaihia, linssiluksaatiota, retinopatiaa, districiasista, keratitiä, PHTV:lää jne. Kaikenlaista nippelitietoa on silmien raketeesta tullut opittua tämän 19 vuoden koirankasvatuksen aikana.

Onneksi silmät vain aniharvoin vaivaavat koiria. Esiintymisprosenttia en osaa sanoa, mutta veikkaan sen olevan reilusti alle yhden prosentin, vaikka laskettaisiin kaikki silmäsairaudet yhteen mäyräkoirissa. Mutta parempi tutkia, kuin hutkia, sanoi joku muinoinen kreikan jumala.

Niinpä mekin matkasimme seitsemän koiran voimin joukkosilmätarkastukseen. Innokkaana raahasin paikalle myös Kepan, joka on alle 1-vuotias ja täten silmätarkastus on voimassa vain vuoden. Yli vuotiaille mäyräkoirille se hyväksytään 2 vuotta jalostusta ajatellen. Ruotsissa silmät suositellaan tarkastettavaksi 3, 6 ja 9 vuotiaina. Tanskassa ja Norjassa ei silmätarkastuksia tehdä yhtä säännöllisesti, mutta suositellaan kuitenkin jossain koiran elämän vaiheessa.

Nyt on silmäsairauksiin jo DNA-testejä, joten odotelkaamme sitä päivää, kun koiranpennusta riittää että otetaan putki verta ja sen koko loppuelämä sairauksineen on meillä A4 printtinä "tuoteselosteena".

Sinä päivänä geenitestein terveeksi todettu koira tulee maksamaan veikkauksieni mukaan jotain 10 000-20 000 euron paikkeilla, rodusta riippuen jopa 100 0000 tai vieläkin enemmän. Sellaista jättipottia tuskin montaa tulee.

Näissäkin pennuissa on varmasti sairauksien geenivirheitä.
Kukaan ei vaan tiedä kenessä ne puhkeaa.

Koirarotuja on noin 400 joista harvat on kovin suurilukuisia populaatioltaan. Koiriin on saatu jalostettua noin 1000 erilaista sairautta. Tai tuskin niitä itse sairauksia on pyritty jalostamaan. Koiralla on 78 kromosomia ja noin 25 000 geeniä. Koiran, kuten ihmisenkin geeniperimä on kartoitettu ja erilaisia sairauksia aiheuttavia geenivirheitä on tunnistettu vino pino.

Jokaisella koiralla – kuten ihmiselläkin on geeniperimässään useiden sairauksien geenit. Se, miten ne tulevat ilmi on paljon kiinni itse kunkin elintavoista. Monet geenivirheet pitää tulla sekä isältä että äidiltä jotta ne puhkeavat sairautena itse yksilössä. Koirilla tehdään systemaattista jalostusta, jotta ne olisivat entistä terveempiä. Jossain roduissa, ja sairauksissa siinä onnistutaan, ja toisissa ei sitten millään.

Mitä pidemmälle tiede meitä vie ja tietoa geenitasolta tuo, sitä vaikeammaksi tulee koiranjalostus. Vai tuleeko se sittenkin helpommaksi? Varmasti sekä että.

Minulla todettiin nuorena kasvuhäiriö, joka ei nyt
aikuisena vaikuta minun elämääni ollenkaan.
Onneksi sen alttiutta ei tiedetty vastasyntyneenä,
sillä olen ihana ja rakastettu seurakoira.

Tuskaa tulee aiheuttamaan geenivirheiden olemassa olemisen totuus, jotka koirasta voidaan jo sen syntymähetkellä saada tietoon. Miten se tulee vaikuttamaan koiranpentujen myyntiin jatkossa? Pitääkö vastuullisen kasvattajan lopettaa systemaattisesti kaikki tai osa pennuista, joilla "DNA-tuoteseloste" antaa liikaa punaisia rivejä. Kelpaako sellainen edes kenenkään eläkeläisen parhaaksi ystäväksi? Tai tuottaako se lapsiperheelle enemmän surua kuin iloa. Sen kun osaisi joku myös ennustaa.

Nykypäivänä sairauksien kohdalla pitää odottaa, että se tulee ensin ilmi.  Joku koira saattaa juosta auton alle ennen, kuin sen geeneissä makaava epilepsia ehtii puhjeta. Tai koira voi kuolla vanhuuteen,  ennen kuin sen PRA-geenit sokeuttavat sen. Tai toinen koira raadella kappaleiksi ennen kuin sydämen vajaatoiminta huomattaisiin. Geenitestissä povattu tulos ei aina olekaan niin dramaattinen, mitä oikea elämä voi olla.

Nämä ajatukset jäävät odottamaan sitä, että pennun syntyessä voin printata niistä geeniselosteen jokaisen ostajan matkaan. Nyt ne saavat vain eläinlääkärin lausunnon 7 viikon ikäisen terveydentilasta sekä "täyttö- ja käyttöohjeen" ja rutkasti onnea matkaan. Vielä on sillä pärjätty ja kädet ristissä toivottu, että kenellekään ei tule sairauksia. Vaikka tiedän sairauksien olevankin osa jokaisen elollisen elämää.

Alkuperäiseen aiheeseen. Kaikille tuli silmätarkastuksessa puhtaat paperit ja hyvä mieli. Jos sairauksien geenejä koirissa on, ne pysyttelivät tällä kertaa vielä meiltä piilossa ja saamme jatkaa rauhaisaa eloamme ilman huolen häivää.

Tästä tulikin mieleen, että pitäisikö naimisiin mennessä miehille tehdä silmätarkastus, tai vuosittainen näöntarkastus, jos he mainitsevat vaimonsa vaikuttavan rupsahtaneelta. Vai olisiko autuaampaa, jos miehiin kehitettäisiin hitaasti etenevä näköhäiriö joka puhkeaa 50 vuoden iässä... Ehkäisisi villityksiä ja montaa muuta hullutusta. Se onkin jo toisen blogin aihe, eikä liity eläimiin, vaikkakin vähän biologiaan.