Myönnytykset eläimelliselle elämiselle

Oletko koskaan miettinyt millaisia valintoja on elämässä tullut tehtyä sen vuoksi, että haluat elää eläinten keskellä ja niiden kanssa? Tämä päätös ei ole pelkästään sitä, että minkä lemmikkieläimen valitset vaan lopulta ja vuosien kuluessa se vaikuttaa entistä enemmän kaikkiin päätöksiin.

Talo joen törmällä.
Täydellinen meille.

Miten sinä asut? Oletko päätynyt myös asumaan "keskelle ei mitään" sen vuoksi, että koirien haukunta ei häiritse naapureita ja saat olla eläiminesi rauhassa ja väljästi? Niin minäkin.

Ei ole yksi tai kaksi kertaa, vaan satoja kertoja, kun olen kertonut miten olen päätynyt Siuntioon. Miksi tänne, missä asuu vain 6 000 ihmistä, mutta alueena kunta on Helsingin pinta-alaa suurempi. Palveluja ei ole nimeksikään ja julkiset kulkuyhteydet varsin huonot. Sanopa se. Ne on nuo pienenpienet kullanmurut, jotka ovat valintani ohjanneet. Niiden vuoksi en edelleenkään omista taloa, sillä näiltä leveysasteilta pystyy normaali työssäkäyvä ostamaan vain kerrostalokaksion. Ja sellaisessahan en voi karvaisten ystävieni kanssa mukavasti asua.

Onneksi saan vuokrata taloa näistä ihanista maisemista ja tallin vierestä. Tämä mahdollistaa sekä ratsastusharrastuksen, koirienpidon sekä kaikenlaiset pikkueläimet. Täällä asuakseni tarvitsen auton. Jälleen kerran kädet ylös, onko kenenkään auton ostoon vaikuttanut karvaisten kavereiden mahdollisimman mukava mukanaolo? Niin nyökytellään täälläkin.

Rakas ajoneuvomme.

En jaksa laskea kertoja siitä, monestiko olen kuullut tuosta ranskalaisesta autosta, jolla ajan. Se ei tunnu kenestäkään muusta järkiostokselta, kuin minusta. Nykyään harvoin silti niin tulee ajateltua itsekään. Olisihan se kiva ajaa jollakin kivalla urheiluautolla, jossa ajamismukavauuteen on satsattu vuosikausien tuotekehitys. Mutta minäpä valitsin pikkupakun, joka kulkee edullisesti pitkät matkat dieselillä ja siinä on suuri tavaratila. Lisäkustannuksilla sain webaston ajastimella ja ilmastoinnin. Vain ja ainoastaan, jotta koirilla olisi keväällä ja syksyllä autossa lämmin ja kesällä viileä.

Omalla ajomukavuudella en voi juurikaan kehuskella. Jokainen, joka on yrittänyt ahtautua kanssani kuskinkopperoon on valittanut jalkotilaa, mikäli on omistanut jalat ja on pidempi kuin 130 cm.

Mutta tuo auto on kiidättänyt minua ja koiria voitosta voittoon aina Tanskaa ja Liettuaa myöden. Se on jättänyt minut ja koirat Seinäjoelle ja sitä on korjattu Etelä-Ruotsissa, mutta silti sen tavaratilan vetovoimaa ja käytännöllisyyttä ei voi kuin kiitellä. Mukana on aina sadevarusteet saappaista lähtien, täydelliset jäljestysvarusteet, retkeilyvarustus kertakäyttöastioin, pyyheliina itselle sekä koirille, makuupussi, käynnistyskaapelit, ensiapu- ja kuormansidontatarvikkeita, navigaattori, autojääkaappi, varaboxit, vetoalusta ja koirapetejä ja kiinteät, suuret koiraboxit.

Tämän ikimuistoinen voitto tuli 2010
juhannuksena Tanskassa, jonka aikana
poikaystäväni huolehti koirista
Suomessa koska hoitajaa oli vaikea saada.

Entä sitten elämänkumppanit? Monellako teistä vaikuttaa parinvalintaan se, että siippa suodattaa teidän asuinkumppanit? Toiset tietysti vaihtaa eläinkuntaa, kun kaksilahkeinen tulee taloon, mutta itse teen toisinpäin. On se helpompi kertoa, että nyt menee juhlapyhä ja useampi kymmenen satalappua koirien Maailman Voittaja -näyttelyyn ja loput koirat jää kumppanille, kun hän itse on samanhenkinen. Tai onnekkaimmilla kumppani jopa ehdottaa jäävänsä reissun ajaksi kotiin, jotta eläinten hoito olisi helpompi järjestää.

Lomista puheenollen – on sekin aina melkoinen järjestely eläinperheissä. Loman suunnittelu alkaakin usein siitä, että kuka hoitaa eläimet poissaollessa.

Paljonko teillä pestään valkopyykkiä? Onko huonekalujen materiaalit ja värit valittu eläinystävällisesti? Onko lattia laminaattia ja muovimattoa vaiko korkkilattiaa tai pehmeää puulaatua? Harva peruselämää viettävä oikeastaan ymmärtää, mitä kaikkea valintoja tehdään eläinten ehdoilla.

Oletko punninnut uutta työpaikkaa sen perusteella, miten pitkät työmatkat joudut työajan päälle ajamaan? Koiriahan ei voi pitää määrätöntä aikaa kotona yksin. Myös lomien järjestäminen narttujen pennutuksen aikaan tai etätyömahdollisuus on ratkaisevia tekijöitä ennen palkkaa tai muita etuja. Itse olen päätynyt työskentelemään kotona freelancerina, jotta koirat voivat tälläkin hetkellä nauttia kevätauringosta ulkona, kun itse istun koneella.

Tämän utuisen maiseman olen kuvannut Puolassa.

Montako syrjäkylää olet nähnyt kulkiessasi koiranäyttelyissä ja kokeissa pitkin Eurooppaa? Onko sinulla laajat kontaktit eri puolille maailmaa ja tarvittaessa yöpaikka ystävien luona missä kuljetkin?

Olen nähnyt kauniita maisemia pikkuteiden varrella, kun olen ajanut koirineni johonkin syrjäiseen koiranäyttelyyn. Tutustunut ihaniin ja vieraanvaraisiin ihmisiin sekä erilaisiin kulttureihin. Oppinut suvaitsevaiseksi erilaisuutta kohtaan ja monia uusia tapoja selviytyä elämästä nähdessäni muiden tapoja elää. Jopa oppinut sanoja monista kielistä ja pitänyt yllä kielitaitoa kommunikoidessani muiden kasvattajien kanssa.

Sähköpostissani ja kännykässäni on eniten yhteystietoja koiraharrastusten mukana tuomiin ihmisiin. Monet ihmiset opin ensin tuntemaan koiran nimellä, ja myöhemmin mieleen muistuu myös omistajan nimi. Sosiaalista merkitys tässä eläinharrastuksessa ei voi väheksyä. Se on syy monen mukanaoloon. Itselle suurta mielihyvää tuo nähdä ihmisten onni uuden perheenjäsenen kanssa. Ne ihanat viestit, mitä saan pennunostajilta, jotka kiittävät maailman parhaasta koirasta ja kertovat kuulumisia lämmittävät enemmän kuin monet kokemani näyttelyvoitot.

Toisilla eläinten ystävillä valinnat jatkuvat aina asenteisiin lihan syömisestä tai turkis- ja nahkatuotteiden käyttämisestä. Itse olen taasen suorittanut metsästyskortin, koska kasvatan metsästyskoirarotua. Jotta koirani voivat henkisestikin hyvin, niiden pitää päästä toteuttamaan luontaisia viettejään. En tietysti ensimmäisenä kerro vieraalle ihmiselle, että ostan usein kaupasta sian verta, jotta voin treenata koiriani haavoittuneen eläimen jäljestykseen, pakkasessani on kymmeniä kauriin sorkkia samaan tarkoitukseen tai että harrastuslistallani on myös metsästys. Nämä kaikki valinnat olen tehnyt vapaaehtoisesti siksi, että eläinharrastus on vienyt moninaisesti mukanaan.

Silti löytyy aina ihmisiä, jotka pitävät elämääni kummallisena ja säälivät valintojani. Moni kysyy enkö tunne olevani täällä koirien vuoksi loukussa ja jääväni paitsi paljosta "elämästä". Itse tunnen itseni elämäni rikkaaksi ja monipuoliseksi. Voisi sitä huonomminkin elämänsä elää ja rahansa käyttää. Kuka sitten mitäkin haluaa – siitähän on elämän valinnat kiinni.