Kultainen mäyräkoira

Pitkäkarvaiset mäyräkoirat ovat aika tylsiä värivalikoimaltaan. On punaisia, mustia punaisin merkein, punaisia tummin peitinkarvoin, mustalaikullisia ja muutama hassu ruskea keltaisin merkein myös nähty.

Värijalostus ei ole – luoja paratkoon – pesiytynyt vielä tähän rotuun, vaan muut asiat ovat tärkeysjärjestyksessä ennen väriä. Terveys, rakenne, luonne ja käyttöominaisuudet. Ja vaikka hampaiden määrä ja asentokin on väriä tärkeämpi tekijä koiran elämässä.

"Hyvä koira voi olla vaikka sininen" -motto, kuvaa hyvin sitä ajatusmaailmaa, että ennenkaikkea rotutyyppi ja sitten vasta väri.

Silti on selvästi ihmisiä, jotka haluavat ehdottomasti joko punaisen (minulla käsi ylhäällä) tai vannovat mustan nimeen. Onneksi vaihtoehtoja ei ole enempää.

Meille syntyi eilen kuitenkin jotain tosi hauskaa. Keltainen mäyräkoiran pentu. Kultaiseksi tuo tosin on jo nimetty. Se hohtaa kuin 24 karaatia kultaa. Geneettisesti tämä on punaisen värin laimentuma, ja tulee muuttumaan hyvin punertavaksi ilman ainuttakaan mustaa karvaa.


Juuri nyt se hauskutta puolta maailmaa erilaisissa sosiaalisissa medioissa ja on saanut valtavasti faneja. Se imee maitoa silmät kiinni autuaan tietämättömänä siitä, että hän on jotenkin poikkeava.

Hippu kultaa ja paljo mäyräkoiraa noin 15 minuutin iässä.

Jonain päivänä alkaa hänen yksityinen elämänsä uuden perheen luona, mutta sitä ennen rakkaat blogini lukijat saatte nauttia pienen "kultaisen" kehityksen seuraamisesta ja toimia sen kummisetinä ja -täteinä.