Messari, messari, messari...

Messarissa valitaan myös vuoden näyttelykoira, vuoden kasvattaja ja vuoden veteraani,
jossa kilpailussa ystäväni Kirsin Geeba on ollut kauan kärkikahinoissa.

Tunnustan. Se liikkuu päässä nyt aamusta iltaan: messari. What the h... is messari?

Messukeskuksen näyttely, Voittajanäyttelyt, Suomen Voittaja ja Helsingin Voittaja -näyttelyt eli messari. Suomen Kennelliitto järjestää vain tämän näyttelyn vuosittain. Muut näyttelyt ovat muiden tahojen järjestämiä.

Miksi tätä sitten järjestetään? No siksi, että pitää saada selville, kuka on kunkin vuoden kaunein. Onhan koiranäyttelyitä sadoittain vuodessa, mutta jonkun pitää olla SE. Ja messari on SE. Must. Sinne lähdetään pidemmältäkin ihan vain katsomaan, shoppaamaan ja tapaamaan tuttuja.

Näitä messareita on järjestetty vuodesta kivi ja keppi ja tullaan järjestämään niin kauan, kuin yhdelläkään koiramummolla on eurokaan rahaa ja yksikin koira. Ja toisella mummolla kilpailuviettiä. "Silloin, kun minä aloitin"... voin jo nykyään sanoa. Silloin oli kaksi messaria. Toinen oli voittajanäyttely pääsiäisen aikaan ja toinen vuoden viimeinen iso show joulukuussa. Nyt on vain joulukuussa iso show eli lauantaina Helsingin Voittaja- ja sunnuntaina (Suomen) Voittaja-näyttely.

Koiria on tänä vuonna lauantaina noin 7000 ja sunnuntaina 8000. Tuhat koiraa enemmän per päivä, mitä viime vuonna. Ja ensi vuonna on tapahtuma vielä laajempi, sillä Suomella on vuoro järjestää Pohjoismaiden Voittaja -näyttely. Tällöin perjantaina on HeW-13, lauantaina V-13/FI W-13 ja sunnuntaina POHJ.V-13/NORD W-13.

Joka rodussa kaunein uros ja narttu saavat tittelin. Eli tuon kyseisen vuoden vuosiluvun nimensä eteen. Nämä merkistöt on niitä koodeja, joita kerätään. Näitä voittaja-titteleitä jaetaan tietysti joka maassa ja joka vuosi. Eli "kerää koko sarja" -harrastajat voivat ajaa ristiin rastiin Eurooppaa kuin ristipistotyötä ja kuluttaa kaiken liikenevän rahan näihin vuosilukumerkintöihin koiransa nimeen.

Enkä ole itse ivallisesta huomautuksesta yhtään sen kummoisempi. Messariin on menossa molempina päivinä vähän eri kokoelmilla kahdeksan kasvattamaani pitkäkarvaista mäyräkoiraa. Ja yksi karkkari ja yksi borderterrieri. Että siellähän sitä ollaan vuosilukujahdissa mukana.

Pääkaupunkiseudun perheille messari on myös messutapahtuma, josta saa tietoa eri roduista. Peräti kolmella eri areenalla on näytöksiä, kilpailuja ja tapahtumaa. On Rally-tokoa ja lelukoirakisaa. Luentoja ja valokuvanäyttelyä. Tällä kertaa ei ole kissoja tai muita eläimiä, joita välillä myös on jossain hallissa esitelty.

Messarissa monella on tarjottavana yhtä jos toista. Trimmauspöydillä ei nähdä koiria vaan voileipäkakkua, piirakoita, sipsejä, karkkeja, juomia jne. jne. Itse olen näin alustavasti varannut kolme pulloa kuohuviiniä sen kunniaksi, että sunnuntaina mukaan tulee yksi koira, joka vietti juuri 5 päivää metsässä eksyksissä. Sen löytyminen on suurimmista suurin voitto ja sitä juhlitaan koko porukan voimin.

Messari onkin yksi suurimmista roudausoperaatioista, mitä vuoden aikana nähdään. Koiraihmiset ovat hyviä organisoijia ja roudaajia. Nyt se viritetään huippuun ja tuodaan alas halleihin KERRALLA monta koiraa, kymmeniä nyssyköitä ruokaa, juomaa, koiratavaraa, vilttiä, monta kertaa vaatteita ja erilaisia tuliaisia yhdelle jos toiselle. Sen tavaran kerääminen on myös yksi iso operaatio.

Tämä mummokoira oli viime vuonna mukana ja odottaa pesua parhaillaan.

Tässä kaiken kirjoituksen lomassa pitäisi toteuttaa tuo operaatio. Saada samoin kolme koiraa "messarikuntoon". Yhden trimmaus viimeisteltyä ja kaksi pestyä. Asiaa voi siirtää ja siirtää, jotta se olisi edessä viimeisenä yönä. Koska nykyään ei asuinpaikan vuoksi lähteä ajamaan kello 04 aamuyöstä, jollain pitää kompensoida oikea alkutunne. Ilman sitä väsymyksen sekavaa tunnetta ei ole messaria.

Messarissa on eri rotujärjestöillä "rotukopit", joissa esitellään rotua.
Tuttuja koiria roll-up verhossa. Kaikki aiemmin omistamiani, vasemmalta Kira, Erkki ja Valle.