Lentokoneessa Pariisiin

Onnellisesti lentokoneessa ja pieni pätkä jopa untakin pallossa. Kirjoitan tällä kertaa lentokoneessa, mutta tietoteknisistä syistä teksti siirtyy verkkoon ja blogiin vasta jokunen tunti myöhemmin.

Koirien lentäminen on tietyllä tapaa yksinkertaista, kun säännöt ja kuviot on selvät. Niitä sääntöjä ja kuvioita on puolestaan hiukan toista sataa, joten matkaan ei lähdetä hetken mielijohteesta. Tai toki lähteä voi, mutta matka tyssää luultavasti jo lentokentällä.

Koiralle pitää varata paikka lentokoneeseen jo etukäteen. Varaus onnistuu lennon varausnumerolla puhelimitse lentoyhtiön varausnumeroon soittaessa. Samalla voi toki varata myös oman lennon, mutta netin kautta ostaessa säästää 30 euroa lipunkirjoituskuluja.

Lemmikkieläintä ei vahvisteta lennolle noin vain, vaan vahvistus tulee 24 tunnin sisällä. Tuon ajan sisällä kaiketi vahvistetaan, että ketään superallergista ei ole koneessa, tai ilmoittautunut sellaiseksi. Sähköpostiin tulee vahvistus ”pet in cabin”, ruuman termiä en muista. Tämä paperi on syytä ottaa lähtöselvitykseen varmuuden vuoksi aina mukaan. Lemmikkipaikan vahvistuttua paikka on varma. Useimmiten.

Meille kävi aamulla niin, että check-in tiskillä varauksessa näkyi vain 1 lemmikkipaikka, vaikka koiria oli tiskillä 3 ja lentokuljetuslaatikoita 2. Tässä kohtaa ei vielä alettu raivoamaan vaan kyselimme henkilökunnalta kaikkia eri vaihtoehtoja mahdolliseen tietokatkoon. Koirien tiedot löytyivätkin järjestelmän uumenista, joskin vääristä kohdista. Ne vahvistettiin oikealle riville ja onneksi myös paluulennolle, jotta samaa asiaa ei tarvitse käydä ranskaksi. Varsinkaan kun sitä ei meistä osaa kukaan.

Olimme kentällä 2 tuntia ennen lähtöä, joten paniikkia ei tullut ajasta.

Alle 8 kg koira (eli 7 gk, koska määrän tulee sisältää myös kuljetuskassin) voi matkustaa matkustamossa omistajansa jalkotilassa edellisen penkin alla. Määräysten mukaiseen kassiin ei kovin kummoista koiraa mahdu. Pienikokoinen mäyräkoiranarttu mahtuu kassiin tai pentu. Muut saavat tyytyä oloonsa ruumassa.

Koiran tulee matkustaa lentoyhtiöiden hyväksymällä muovisella kuljetuslaatikolla. Metallihäkissä koira ei koneeseen pääse, vaikka se olisi miten vahva. Tässä tärkein pointti on ”veden (lue pissan) kestävyys”.

Kentälle saavuttaessa pitää käydä check-in tiskillä lähtöselvittämässä itsensä ja koira matkaan. Koira ja laatikko punnitaan ja virkailija merkitsee boarding passiin veloitusta varten omat merkintänsä seuraavaa luukkua varten, jos hän ei itse ota maksua. Koiran matka maksetaan sen jälkeen lipputoimistoon. Sitä ei voi koskaan maksaa etukäteen vaan se maksetaan aina kentällä. Kuten tiedätte, lipputoimistossa riittää että jonossa edessäsi on se yksi, joka on jäänyt lennolta ja hän etsii virkailijan kanssa korvaavaa lentoa Honoluluun samaksi päiväksi, varaa aikaa kaikkeen jonottamiseen. Koiran kanssa kentälle pitää mennä väh. 2 tuntia ennen koneen lähtöä. Ja haitaksi ei ole vaikka vielä vähän ennen sitä.

Kun lippu koiralle on maksettu ja kuitti on kourassa, painellaan takaisin lähtöselvitykseen. Virkailija kutsuu paikalle turvatarkastajat ja koiran boxi katsotaan läpi sen ollessa tyhjä. Matot, patjat yms. Otetaan ulos. Ei kannata vielä kotona täytää juomakuppeja, sillä ne loiskuvat varmasti tässä kohtaa.

Koira laitetaan takaisin kuljetuslaatikkoon ja luovutetaan kenttävirkailijoiden huomaan. Turvatarkastus ja koiran luovutus tapahtuu yleensä erikoismatkatavaroiden ovelta. Saat tietää sen sijainnin virkailijalta (paitsi kuulemma Pariisin kentällä, we will see). Nyt olet itse valmis turvatarkastukseen ja juomaan kahvia lentoa odotellessa. Et voi nyt asioille yhtään mitäään ennen määränpäätä.

Jos koira matkustaa lentokassissa matkustamossa, kassi läpivalaistaan turvatarkastuksessa ilman koiraa. Laitat omat taskujesi aarteet, vyöt ja takit laatikkoihin hihnalle kuten normaalistikin. Otat koirasi kainaloon ja laitat tyhjän kassin hihnalle. Kävelette yhdessä läpivalaisun läpi. Jos piippaa, koira laitetaan kassiin tai annetaan kenttähenkilökunnalle ja tutkitaan onko syy kaarituissa vaiko farkkujen niiteissä.

Koneessa koiran tulee olla kassissa aivan koko ajan. Kassi edellisen penkin alla ja kiinni koko matkan ajan. Saat ottaa koirasi pois kassista vasta määränpäässä lentokentän sisätiloissa. Joskin sillä on ehkä turvallisempi olo sinun olkapäälläsi katsellessaan kassin verkkokankaan läpi menoa turvalliselta korkeudelta.

Ruumaan menneet koirat luovutetaan matkatavaroiden luovutustilassa. Joskus ne tulevat hihnalla kuin karusellissa, joskus ne on vaan jätetty jonkun oven taakse nurkkaan. Joskus mukana on kenttähenkilökuntaa, jotka utelevat ummet ja lammet koirasta ja odottavat että otat sen ulos laatikosta silitettäväksi. Monta tarinaa olisi näistä lentokenttätilanteista.

Pienillä vinkeillä voi helpottaa sekä omaa hermostoaan, että koiran oloa koneessa. Kun pääset koneeseen, kysy ovensuussa olevalta lentoemolta, onko koira jo lastattu koneeseen. Hän joko häkeltyy, lupaa tehdä sen tai auliistu lupaa että se on tai että tarkastaa ohjaamosta. Näin olet yrittänyt varmistaa, että koira on samassa koneessa itsesi kanssa ja että olet ainakin muistuttanut siitä. Koiria on unohtunut sinne tänne maailmalle. Itseltä jäi viimeksi vuosi sitten yksi koira Norjaan, kun se unohdettiin lastata pikkukentältä koneeseen. Tuolloin koira vietiin paikalliseen koirahoitolaan ja se tuli seuraavana päivänä toisella lennolla perässä. Sitä ennen vaadittiin tiukkaa keskustelua ja puhelinsoittoja toista kymmentä – norjaksi. Onneksi hallitsen kielen, muuten olisi ollut pahempi katastrofi ilmassa ja lopputulos ehkä hermoraunio tai muu hökötys.

Koirat eivät kärsi ilmanpaineesta, kuten ihmiset. Näin minulle on uskoteltu. Syynä on kuulemma koiran korvan erilainen rakenne, kuin mitä meillä ihmisillä on. Koirien herkkä kuulo puolestaan on koetuksella nousun ja laskun aikana. Siksi työnsimme tänäänkin pumpulit karvakorviin ja toivotimme vaimeampaa matkaa.

Pariisin Charles De Gaulle -lentokentästä on meitä etukäteen varoiteltu jo sen kaaottisuudesta. Koirien luovutuspaikan kuulemma vielä löytää matkustettuaan ensin terminaalista toiseen junalla ja kuljettuaan kilometrejä terminaaleissa. Lähdössä tarvittavaa luovutusta kuulemma ei löydä millään, kukaan ei tiedä eikä auta ja 3-4 tuntia ei ole yhtään mitään siinä hommassa.

Helsinki-Vantaalla kahvia juodessamme totesimme, että silloin asialla ei niin ole väliä. Kisat on käyty ja kaikki ohi. Lähdöstä myöhästyminen olisi paljon harmittavampaa. Ranskan ilmastoon ja oloihin tottuu kyllä varmasti ajan kanssa.

Bon Voyage, Blue1 lento KF821 – jossain Saksan yllä.