Hae tästä blogista

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Eläimellinen keskiviikko

Potilas lepää hetken jotta jaksaa juosta kolmijalkana.
Eläimellinen sunnuntai -niminen bloginpätkä on jo kirjoitettu, joten jatketaan sarjaa keskiviikolla. Ehkä jatkossa nämä päiväraportit voi nimetä "Eläimellinen elämä 365/24/7".

Nenu aloitti aamupäivän pihajumpan hyppimällä aurinkotuolin päällä etupihalla sillä seurauksella, että yksi jalka solahti puupinnojen rakoon. Sisälle kuului kaameaa kiljuntaa ja kun pääsin ulos, Nenu seisoi oikea etujalka ilmassa. Se ei osaa näköjään kävellä kolmella jalalla vaan mätkähti aina päälleen ja kaulalleen maahan kun yritti liikkua.

Kannoin sen sisään ja annoin koti-apteekista löytyvää Metacamia sen ohjeen mukaan. Eipä sitä montaa tippaa tarvittu tuon kokoiselle pennulle.  Urhea pieni potilas litki ne kiltisti kielen päältä.

Nenu nukkui pari tuntia työhuoneessa jaloissani, kunnes totesi olevansa tarpeeksi tarmokas ontuessaankin. Niinpä koko loppuilta sujui tutuissa merkeissä, kun teinikolmikko Kepa, Baba ja Nenu riehuivat keittiössä.

Saisikohan jostain mäyräkoiran kokoisia trampoliineja, jotta nuo voisivat pomppia siinä ilman, että käyttäisivät pihan huonekaluja parkour-harjoituksiinsa?

Undulaatit Tipi ja Tepa pääsivät kesäretkelle. Nostin ne häkkeineen paistattelemaan ulos aurinkoon. Ohikulkevat traktorit olivat sisäseiniin tottuneille siipiniekoille ihmeellisiä, mutta muuten linnut virkistyivät aurinkokylvystä huomattavasti. Auringossa oli tänään reilu 20 astetta lämmintä, eikä tuullut juuri nimeksikään, joten vilustumisvaaraa ei ollut.

Toivon, että aurinko ja tuoreruoka innostaisivat pariskunnan pesimään. Laitoin niille viime viikolla  pesälaatikkon ja olen lisännyt niille nyt tuoreruokaa entistä useammin. Olen kokeillut kaikenlaista omenasta tomaattiin, mutta tälle urbaaniundulaattiparille ei tunnu kelpaavan juuri muu, kuin porkkana. Voikukan lehtiä Tipi nyppi palasiksi innoissaan kun annoin häkkiin niitä.

Martta laitumella.

Sillä aikaa kun linnut ulkoilivat, pääsi myös Martta-paksukainen ja Rumpali etupihaan pomppimaan. Nyt kun ei ole aitausta tarvitsevia pikkupentuja, toimii pentuaitaus hyvin kanien ulkoilualueena. Se pitää vain muutaman sekunnin aikuiset koirat ulkopuolella, joten koirat saivat nauttia muutaman tunnin sisäelämää ihan Nenunkin paikallaolon ja toipumisen vuoksi.

Illalla vielä oli ratsastustunnin vuoro, jonka jälkeen jokailtainen etupihajuoksutus mäyräkoirille joka on yleensä riehakas Simon toimesta. Tänään kaikkia eläinlajeja on kohdeltu tasapuolisesti.

Tänään en ole käynyt kuntosalilla, istunut sohvalla, huollattanut kynsiäni tai avannut telkkaria. Tai mitä "normaalit ihmiset" iltaisin tekevätkään. Tänään olen seurannut monen eläimen puuhia ulkoillessaan ja nauttinut loppukesän auringosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti